Teatteri Jurkan Kikka Fan Club viihdyttää, kiihdyttää ja koskettaa sekä luo kunnioittavan henkilökuvan yhdestä Suomen eniten myyneistä naisartistista

Kävin Sateenkaarenmaalari-blogin Elisa Heleniuksen kanssa katsomassa Teatteri Jurkan Kikka Fan Club -näytelmän, johon ihastuimme molemmat! Jos mielit nähdä Kikan, kannattaa toimia nopeasti, sillä lähes kaikki jäljellä olevat näytökset ovat loppuunmyytyjä.

Piditkö esityksestä vai et, ja miksi?

Elisa/ Sateenkaarenmaalari: Olin ennen esitystä, esityksen aikana ja sen jälkeen innostunut. Eli pidin kyllä!

Esitys olisi voinut olla vielä pidempi ja siinä olisi voinut olla enemmän näyttelijöitä, mutta nytkään ei silti tullut oloa, että esitys olisi jäänyt tyngäksi. Kikasta ei ole vielä tehty yhtään näytelmää, vaikka monesta muusta suomalaisesta muusikosta on tehty, vaikka Kikan musiikki kuitenkin soi yhä paljon yökerhoissa ja radiossa. Eli tämä näytelmä on kulttuuriteko jo itsessään.

Onneksi tekijöinä on ollut feministejä, koska Kikasta olisi voitu tehdä myös jotenkin halventava tai tuhnuinen esitys, tai jäykkä suurnainen-poseeraus. Kikka Fan Club on kuitenkin raikas, kriittinen ja ihanan hupsu. Esitys tekee kunniaa Kikalle.

Eija / Lady Dandy: Itse pidin erityisesti siitä, että lavalla oli vain yksi näyttelijä. Pia Anderssonin karisma ja läsnäolo kantoivat näytelmää täydellisesti.

Laura Gustafssonin käsikirjoitus oli loistava ja kuin suloisensärmikkäälle ja karismaattiselle Pialla kirjoitettu. Pian tulkinta Kikasta oli vilpittömyydessään taidokas, vivahteikas ja jätti paljon tilaa myös sanattomalle – tunteille ja vaikutelmille, hämmennykselle, surulle ja ihastukselle.

Minuun teki vaikutuksen se, että näinkin feministisesti latautunut käsikirjoitus oli jotenkin niin “ilmava”, selkeästi kantaa-ottava mutta ennen kaikkea katsojan tulkintojen kautta avautuva. Kikan uraa ja elämää varjostaneet kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset valtarakenteet, misogynia ja sukupuolistereotypiat valotetaan kirkkaasti mutta samalla niin hienovireisesti, että esitys virittää kuin varkain katsojan pohtimaan nykyajankin ilmiöitä ja ilmapiiriä.

36103082784_ed85e2337c_k

Mikä on oma suhteesi Kikkaan?

Elisa/ Sateenkaarenmaalari: Toisin kuin moni muu 80-luvun lapsi, en muista kuunnelleeni Kikkaa. En voi sanoa olevani aikuisenakaan Kikan musiikin fani, mutta lukuisat hänen kappaleensa ovat toki tuttuja, koska ne soivat yhä niin usein ja ovat niin mieleenjääviä.

Hävettää ihan myöntää, mutta olen suhtautunut Kikkaan vähän halveksien ja naureskellen. Kuitenkin olen myös mielelläni tanssinut joitain hänen kappaleitaan yökerhoissa. Kikka Fan Club avasi silmäni näkemään Kikan imagon ja musiikin arvon sekä sen, kuinka paljon hän taisteli naisvihamielisiä asenteita vastaan.

Lisäksi aloin miettiä, mitä pahaa on humoristisessa ja pikkutuhmassa musiikissa. Eikö se voi loppujen lopuksi olla hauskaa ja voimaannuttavaa? Miksi vain yhdenlainen musiikki olisi oikeaa ja toisenlainen väärää? Kikan musiikille on selvästi ollut tilausta, koska se on niin suosittua. Toki Kikassa olisi ollut potentiaalia myös niin sanotun vakavamman ja henkilökohtaisemman musiikin tekoon, mitä hän olisi myös halunnut, muttei oikein saanut tilaisuutta.

Eija: Kikka on itse asiassa yksi Suomen kaikkien aikojen eniten myyneistä naisartisteista, fakta jota en itsekään tiennyt ennen tätä näytelmää!

Itse fanitin Kikkaa pienenä, ala-asteen alussa. Ihastuin hänen iloisuuteensa, värikkääseen ja eläväiseen lavaesiintymiseensä (kyllä, näin hänet jopa livenä!) ja laulujen melodisuuteen. En muista nolostelleeni lapsuuteni ihastusta vaan se on herättänyt minussa aikuistuttuani paljon lämpimiä ja nostalgisia tunteita. Kikassa oli jotain välitöntä ja valoisaa, jonka uskon vedonneen muihinkin hänen aikansa lapsiin. Ja olihan se myös varsin mielenkiintoista, että kavereitteni fanittaessa poikabändejä pysähdyin itse ruokakaupassa silmäilemään ”Mä haluun viihdyttää” -kasettia…

Jäin pohtimaan sitä, miksi Kikka on herättänyt aikoinaan  ja nykyäänkin niin paljon ylenkatsetta ja jopa myötähäpeää. Ehkä hän oli julkisuuden henkilönä helppo kohde, johon ihmiset saattoivat purkaa omaan tukahdettuun seksuaalisuuteensa ja kehollisuuteensa liittyvää häpeää ja turhautuneisuutta.

Kikka ei varmasti ole ainoa aistillisuutensa ja kehollisuutensa kanssa sinut oleva hahmo, jonka on ollut lähes mahdoton tulla nähdyksi moniulotteisena viihdetaiteilijana ja persoonana. Kulttuurillamme on suuri tarve lokeroida ja tyypitellä lähes kaikkea mahdollista. Ihmiset, jotka tahtovat kyseenalaistaa stereotypioita koetaan helposti rohkeutensa ja itsellisyytensä vuoksi uhkana, sillä he haastavat myös meidät pohtimaan ummehtuneita asenteitamme ja ennakkoluulojamme.

Mitä mieltä olet esityksen toteutusmuodosta, “sinfonian muotoon rakennetusta monologiesityksestä”?

Elisa / Sateenkaarenmaalari: Esityksen neljä erityyppistä episodia toimivat hyvin ja toivat esityksen tyyliin vaihtelua. Monologi muotona mahdollistaa pohdiskelevan ja vaihtoehtoisen muotokuvan luomisen. Kun kyseessä on esitys laulajasta, niin laulunumerot ovat tärkeä osa esitystä. Nauhurilta kuulemamme kaksi oikeaa muistelua Kikasta olivat kiinnostavia.

Pia Anderssonin lumoavasti esittämästä Kikasta saadaan nähdä sekä se lavoilta tuttu laitettu ja hyvin naisellisesti pukeutuva energinen viihdyttäjä, että lavojen ulkopuolella nähty arkisempi ja vakavampi Kikka.

Esityksessä nukkejen avulla läpikäyty Sabatti-ohjelma vuodelta 1990 on käsikirjoittaja Laura Gustafssonin mukaan yksi kauheimmista Kikan haastatteluista. Ohjelman mukaan tuominen esitykseen toi selkeinten esiin Kikan osakseen saaman kohtuuttoman julkisen arvostelun ja jopa kiusaamisen. Sabatti-ohjelmasta tulee kuva, että Suomessa on ollut todella kapea ja maskuliininen kuva siitä, millaista hyvän musiikin tulee olla.

36541166790_08de2d5fff_k

Eija: Toteutustapa oli mainio ja raikas. Esitys piti otteessaan koko kestonsa ajan, tosin olisin toivonut toisen puoliajan olevan pidempi! Jotenkin näytelmä tuntui loppuvan hyvin nopeasti. Toisaalta pidin paljon siitä, ettei Kikan henkilökohtaiseen elämään sukellettu sen syvemmälle, sillä Kikkaan vähänkin perehtyneet katsojat tietävät siitä varmasti riittävästi asettaakseen sen tarkoituksenmukaiseen kontekstiin itse näytelmätekstin kanssa.

Pidin etenkin nukketeatterin käytöstä paljon. Oli dramaturgisesti oivaltavaa antaa Kikan ohjailla Sabatti-ohjelman toteutuksessa kuin ylhäältä päin tilannetta, jossa hän oli aikoinaan altavastaavana ja suorastaan nöyryytettävänä.

Oli myös hienoa, että Pia lauloi osan lauluista itse! Olin aluksi siitä jopa hämmentynyt, sillä minun oli vaikeaa erottaa oliko laulaja Pia vai Kikka. Upeaa näyttelijäntyötä!

Mitä mieltä olet lavastuksesta ja puvustuksesta?  

Elisa / Sateenkaarenmaalari: Lavalla alkupuolella nähtävät pastelliset verhot ovat täydellistä 80-luvun Barbie-värimaailmaa! Muutenkin tyttömäinen lavastus tekokukkineen ja peilipalloineen on todella söpö ja sopii hyvin Kikan värikkääseen tyyliin. Pieneltä huoneteatterilta ei voi odottaa massiivisia lavasteita, mutta en jäänyt niitä kaipaamaan.

Yllätyin positiivisesti siitä, kuinka monta kertaa Pia Andersson vaihtaa monologinsa aikana asua, ja rooliasut ovat hauskoja ja tyrmääviä! Kikka todellakin syntyy silmiemme edessä, juuri oikeanlaisella kasaripinkillä huulipunalla ja sinisen bodyn alta näkyvillä keltaisilla pitsirintaliiveillä.

Eija: Lavastus oli yllättävän tunnelmallinen ja hieno niin pieneen tilaan toteutetuksi! Vaikutuin myös asunvaihdoista ja muutenkin jokainen yksityiskohta avastuksesta puvustukseen tuntui toimivan saumattomasti yksi yhteen. Näytelmän visuaalinen toteutus tuki myös hienosti Pian roolityötä sekä itse pienen lavan luomaa intiimiä tunnelmaa.

36541165260_85827e5da9_k

Mitä mieltä olet esityksen sanomasta ja mikä se mielestäsi on?

Elisa: Koin esityksen kertovan klassisen tarinan tähden noususta ja tuhosta sekä väärinymmärretystä taiteilijasta, joka on edellä aikaansa.

Samalla esitys kuvaa sitä, kuinka erilaiset standardit meillä on nais- ja miespuolisille artisteille. Kuten Anderssonin esittämä Kikka sanoo, miksi teemme niin paljon olettamuksia muiden ihmisten ulkonäön perusteella ja miksi emme haluaisi kauniin ihmisen olevan myös älykäs? Nämä eivät toki ole kovin uusia ajatuksia, mutta konkretisoituvat paljon Kikan tapauksessa.

Esityksestä tuli ilmi, että Kikka on osaltaan ollut muuttamassa musiikkimaailmaa naisille myönteisemmäksi paikaksi ja ylipäätään suomalaista naiskuvaa aktiivisemmaksi ja vapaammaksi.

Sabatti-ohjelman aikana mietin, miksi vasta 25-vuotiaalta odotetaan niin syvällisiä mielipiteitä, erityisesti kun hän tekee kevyttä viihdemusiikkia. En tarkoita tällä sitä, ettei Kikka olisi ollut myös syvällinen ja tiedostava, mutta haastattelijat menivät hakoteille kysymyksissään. He eivät osanneet arvostaa Kikan musiikin kuuntelijoille tuottamaa iloa ja mahdollisuutta tanssia sen tahdissa.

Lisäksi oli kohtuutonta verrata nuorta Kikkaa täysin erityyppiseen artistiin, joka on ollut häntä paljon kauemmin alalla, eli Irwin Goodmaniin.Goodman taas tuntui ohjelmassa kadehtivan Kikan nuoruutta ja kauneutta, minkä hän toi esiin katkerilla äänenpainoilla ja halveksimalla Kikkaa.

Eija: Tuntuu, että aika usein hyvin seksuaalisen ja aistillisen naisen oletetaan jotenkin “oikeuttavan” itsensä älykkyydellä. Jäin miettimään sitä Kikan kohdalla. Älykkyyttä ja viisauttakin on niin monenlaista. Entä jos Kikka ei olisikaan ollut erityisen ”älykäs” sillä tavoin kuin se perinteisesti mielletään mutta enemmänkin sosiaalisesti viisas, sydämellinen ja paljon iloa ympärilleen tuova esiintyjä, mitä hän aivan selkeästi oli? Meillä jokaisella on lahjamme, mutta etenkin naisia arvotetaan ja roolitetaan hyvin rankasti yhä tänäkin päivänä. Tuntuu, että kaikkea pitäisi olla muttei mitään saisi olla liikaa.

Elisa: Jep, hyvin sanottu! Eivätkä kaikki laulajat halua tehdä poliittisesti kantaaottavia kappaleita, vaikka kenties Kikan kappaleet ottivat peitetymmin kantaa naisen asemaan ja mahdollisuuksiin ilmaista haluaan.

Eija: Ajattelen, että Kikan kappaleet ovat myös omalla tavallaan poliittisesti kantaaottavia, etenkin kun ottaa huomioon sen kontekstin, missä ne on aikoinaan tehty. Ymmärtääkseni Kikka on ollut itse aktiivisesti mukana musiikkinsa tekemisessä ja tuottamisessa. Kikan lyriikoissa nainen on usein aktiivinen toimija, joka nauttii avoimesti omasta kehollisuudestaan ja aistillisuudestaan. Se, jos mikä, on poliittista hänen päädyttyään usein pölyttyneiden setämiesten moralisoitavaksi.

Elisa: Ja jos Kikka olisikin ollut imagoltaan meikitön, hymytön sekä huonosti ja peittävästi pukeutuva, niin veikkaan, että häntä olisi taas silloin julkisuudessa haukuttu liian “rumaksi” ja “epänaiselliseksi” ollakseen pop-tähti… Veikkaan, ettei Kikka sellaisella lookilla olisi edes kohonnut menestykseen, koska viehkeä olemus on osa hänen suosiotaan, ja pop-tähteyteen kuuluu laittautuminen.

Eija: Kaiken kaikkiaan näytelmä on hieno ja tärkeä! Ja kuten siihen on muutamaan otteeseen viitattukin, on se myös eräänlainen arvon- ja kunnianpalautus Kikalle. Näytelmä lisäsi myös arvostustani Laura Gustaffsonia kohtaan entisestään. Osoittaa todellista taitoa ja taiteellista näkemystä toteuttaa Kikan kaltaisesta kulttuurillisesti monin tavoin latautuneesta viihdetaiteilijasta näytelmän kaltainen yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti moneen suuntaan tulkittava ja avautuva kokonaisuus. Kiitos!

Jos bloggauksessa mainittu Sabatti-haastattelu kiinnostaa, sen voi katsoa alta:

Kikka Fan Club Teatteri Jurkan sivuilla

Kuvat: Marko Mäkinen

Esiintyjä: Pia Andersson
Käsikirjoitus ja dramaturgia: Laura Gustafsson
Sävellys ja äänimaailma: Tuomas Hautala
Ohjaus: Sini Pesonen
Valosuunnittelu ja videot: Ina Niemelä
Pukusuunnittelu: Tellervo Syrjäkari
Lavastus: Tellervo Syrjäkari ja Ina Niemelä

 

Näimme näytelmän pressilipuilla ennakossa 8.9.2017. Näytöksiä on 11.1.2018 asti.

 

PS: Jos Kikka on jäänyt etäisemmäksi, lue Helsingin Sanomien hieno artikkeli vuodelta 2015!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s