Juhani Mattila on kirjoittanut oivaltavan tutkielman vähän käsitellystä aiheesta

Kun näin Juhani Mattilan kirjan Nöyryytys -Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja) kirjakaupassa, innostuin välittömästi. Mattila on psykiatri ja tietokirjailija, joka on kiinnostunut etenkin ujoudesta, sosiaalisista peloista, masennuksesta ja työuupumuksesta. Kaikki nämä ovat aiheita, jotka kiinnostavat ja puhuttelevat myös minua.

”Nöyryytys merkitsee kokemusta arvokkuuden menettämisestä. Nöyryytettynä ihminen kokee joutuvansa keinottomana vääryyden kohteeksi tai alistetuksi. Yksilön ohella myös kokonaiset kansanosat tai kansakunnat voivat kokea tulevansa nöyryytetyksi.”

Kirjan takakansiteksti tiivistää hyvin sen ytimen. Mattila käsittelee aihettaan laajasti, viisaudella ja lempeydellä. Hän ottaa esiin niin sosiaalisia, kasvatuksellisia kuin yhteiskunnallisiakin näkökulmia ja tarkastelee niitä oivaltavilla esimerkeillä niin kirjallisuudesta kuin populaarikulttuuristakin. Kirjaa lukiessani pohdin usein, että sen käsittelemistä aihepiireistä keskustellaan nykyään aivan liian vähän ja psyykkisesti haavoittuneelle ihmisellekin saatetaan herkästi antaa vain lääkeresepti käteen kuten Mattilakin toteaa:

”Nöyryytykset ovat kipeitä psykofyysisiä traumoja, jotka rikkovat ihmisen mieltä jo lapsuudesta alkaen. Nykypsykiatriassa ja kovia arvoja ylläpitävässä kulttuurissa tämä tosiasia sivuutetaan. Huomio on vain aivojen kemiassa ja biologiassa.”

Nöyryyttäviksi kokemuksiksi mielletään usein voimakkaasti traumaattiset kokemukset kuten kiusaaminen, hyväksikäyttö, henkinen ja fyysinen laiminlyönti sekä petetyksi tuleminen mutta niitä voivat hyvin erilaiset ja vähäpätöisiltäkin hetkellisesti tuntuvat tilanteet, joissa yksilö tai ihmisryhmäkin kokee tulleensa kiusatuksi, väheksytyksi ja alistetuksi. Myös katsein ja elekielellä voi nöyryyttää. Näkymättömämpää nöyryyttämisen ja kiusaamisen kulttuuria voikin olla esim. työpaikalla tai koulussa haastavaa sanallistaa ja käsitellä, vaikka sen haavoittavat vaikutukset olisivatkin laajat ja moniulotteiset.

Mattila nostaa kirjassa usein esiin nöyryyttävien kokemusten vaikutuksen mielenterveydellisiin ongelmiin ja psyykkiseen pahoinvointiin. Nöyryytykset vahingoittavat mieltä ja niiden pelko muokkaa herkästi myös käyttäytymistämme ja minäkuvaamme.

”Mielenterveyden ongelmiin on tietysti muitakin tärkeitä syitä kuin nöyryytys, mutta haluan korostaa, kuinka merkittävässä määrin mielen särkyminen ja siitä seuraava uusien traumojen pelko estää ihmistä olemasta oma itsensä ja toteuttamasta omia mahdollisuuksiaan. Onnistunut hoito antaa ihmiselle mahdollisuuden vapautua nöyryytysten seurauksena olevasta arkuudesta ja huonommuudesta.”

Mattila tuo myös esiin keinoja ja tapoja haavoittuneen lähimmäisensä kohtaamiseen ja oman sisäisen ”nöyryyttäjänsä” tiedostamiseen ja ymmärtämiseen. Uskon, että monelle lukijalle kirja voi myös avata uudenlaisia keinoja sanoittaa ja kohdata etenkin niitä kokemuksiaan, joista on jäänyt mieleen lähinnä epämääräistä häpeää ja vaikeaa oloa.

Mattilan tyyli kirjoittaa on sensitiivinen ja samalla kuitenkin sopivan napakka. Hän erittelee ja analysoi aihepiirejään tarkasti. Kirja vaati ainakin itseltäni tiivistä keskittymistä ja sopivasti virittyneen mielentilan.

Itse olen pohtinut Mattilan käsittelemiä teemoja paljon mutta kirja antoi silti minulle paljon uutta ajateltavaa. Se myös auttoi syventämään ymmärrystäni siitä, miksi jotkin mieltäni vaivaamaan jääneet kokemukset ja tilanteet ovat olleet aikoinaan niin haavoittavia.

Pohdin lukiessani myös sitä, kuinka nykyajan vastenmielisimpiä ilmiöitä on minulle jo kauan ollut mediassa, tv-sarjoissa ja somessakin rehottava nöyryytyskulttuuri. Julkisen nöyryyttämisen ja kiusaamisen viihteellistymisestä räikeimpiä esimerkkejä on ollut nyt jo julkisuudesta jossain määrin vetäytynyt Johanna Tukiainen. Tukiaisen pilkkaamiseen on aikoinaan perustettu omia Facebook-ryhmiäkin. Entisaikojen häpeäpaalut, jotka nyt kauhistuttavat meitä, elävät edelleen ja usein juuri somessa.

Mikä sitten olisi Mattilan mukaan vastavoima nöyryytyksille ja niistä syntyvälle häpeälle? Se on toisen ihmisen kunnioittaminen.

”Mitä toisen ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa? Jokainen ymmärtää, että pitäisi kunnioittaa muita ihmisiä heidän erilaisuudestaan huolimatta. Kukaan ei ole siitä eri mieltä, mutta elämänohjeena se on abstrakti ja epämääräinen. Mitä se tarkoittaa kätännössä? Mitä ihminen tekee, kun hän kunnioittaa toisen mielipidettä?
Asia konkretisoituu parhaiten vastakohdan kautta: kunnoittaminen on sitä, ettei suhtaudu epäkunnioittavasti. Se on sitä, että ei loukkaa toisen ihmisen kunniaa eikä missään mielessä nöyryytä tai alenna toista ihmistä. Näin ajatellen kunnioittaminen ei ole mitään tiettyä tai määriteltävissä olevaa. Se on vain sitä, että antaa toisen ihmisen säilyttää arvokkuutensa ja ihmisarvonsa. ”

Mattilalle kiitos upeasta kirjasta ja myös siitä, ettei hän sorru sukupuolistereotypioihin vaikka kokonaisuuden heteronormatiiviseksi koenkin ja sukupuolen moninaisuuttakin käsitellään vain yhdessä lauseessa.

Jos aihepiiri kiinnostaa, voisin suositella myös Brené Brownin kirjoja, joista etenkin ”Uskalla haavoittua – elä rohkeasti täydellä sydämellä” sopii hyvin luettavaksi Nöyryytyksen kaltaisen teoksen yhteyteen.

”Nöyrä ihminen tajuaa aggressionsa, sen että hän voi satuttaa ja nöyryyttää toista ihmistä. Samalla hän myös kokee olevansa itsekin haavoittuvainen ja myöntää, että on joutunut kokemaan nöyryytyksiä. Hän ei ole voittamaton eikä kuvittele olevansa kaiken kestävä ja sietävä yli-ihminen vaan jännittää ja pelkää nöyryytetyksi joutumista silloin, kun murskaava kritiikki tai muu vaara on todella uhkaamassa.”

Juhani Mattilan kotisivut

Juhani Mattila: Nöyryytys -Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä
228 sivua
Kirjapaja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s