Ooppera Encore: Madama Butterfly koettelee siipiään upeassa oopperassa

Kävin jälleen pitkästä aikaa nauttimassa Finnkinon ainutlaatuisista Event Cinema -näytöksistä, tällä kertaa oopperasta. Madama Butterfly on yksi maailman esitetyimmistä ja samalla tunnetuimmista oopperoista, jonka on vaikea uskoa saaneen varsin innottoman vastaanoton ensi-iltanaan 17. helmikuuta 1904 Milanon La Scalassa. Teoksen säveltäjä Giacomo Puccini kuitenkin uskoi teokseensa ja uudisti sitä johdattaen sen kohti menestystä.

Oopperan libretto koostuu kahdesta eri teoksesta. Sen ensimmäinen näytös pohjaa Pierre Lotin kertomukseen Madame Chrysanthème vuodelta 1887. Toinen näytös seuraa tarkasti John Belascon yksinäytöksistä näytelmää, joka taasen on toteutettu John Luther Longin Madama Butterfly -novellin pohjalta. Tämä novelli on alunperin julkaistu Century Magazinessa vuonna 1897. Tarina on yksinkertainen mutta ajattomuudessaan voimakas ja koskettava.

Cio-Cio Sanin rooli kuuluu vaativimpiin ja tunnustetuimpiin sopraanorooleihin, sillä se edellyttää esittäjältään niin eläytymis- ja näyttelemistaitoja kuin äänellistä kestävyyttä. Cio-Cio San on lavalla suurimman osan lähes nelituntisen oopperan pituudesta. Latvialainen Kristine Opolais tekeekin Cio-Cio Sanina vavahduttavan intensiivisen ja samalla herkän roolin.

The Metropolian Operan Madama Butterflyn (ensi-ilta syyskuussa 2006) ohjaaja Anthony Minghella menehtyi maaliskuussa 2008, josta lähtien produktion ohjaamisesta on vastanut siinä alunperinkin apulaisohjaajana toiminut Minghellan puoliso Carolyn Choa. Anthony Minghella tunnetaan mm. Englantilaisen potilaan ohjaajana. Madama Butterflyn ohjauksesta tekee erityislaatuisen se, että siinä on käytetty perinteisen japanilaisen teatterin kieltä kunnioittavia nukkehahmoja.

Oopperan tarinan keskiössä ovat vasta 15-vuotias geishatyttö Cio-Cio San ja hänen rakkautensa kohde, karismaattinen mutta varsin itsekäs ja ajattelematon laivastoluutnantti B.F. Pinkerton. Käytännössä Pinkertonin roolin laulava Roberto Alagna on lavalla sangen vähän ja valokeila heijastuukin Cio-Cio Sanin sisäiseen maailmaan, jota Opolais emotionaalisella syvyydellä ja sensitiivisyydellä taidokkaasti tulkitsee.

Ooppera alkaa täydestä pimeydestä ja hiljaisuudesta jonka rikkoo punaista taustaa vasten kauniisti ja lyyrisesti liikkuva valkoiseen kimonoon pukeutunut japanilaishenkinen tanssija. Alun visuaalinen voimakkuus ja kauneus jatkuvat läpi oopperan, lavastus ja puvustus ovat loppuun asti mietittyjä, yksinkertaisuudessaan kauniita ja taiten toteutettuja. Japanilainen tyyli ja visuaalisuus ovat voimakkaasti läsnä ja viehättävät, modernit yksityiskohdat viimeistelevät kokonaisuuden.

Tarinan alusta asti on selvää, että Cio-Cio Sanin ja Pinkertonin välinen suhde on vääristynyt ja traaginen, tosin aikansa kontekstissa (ja ikävä kyllä nykyäänkin) varsin yleinen. Jo parin avioituessa ensimmäisen näytöksen alussa saatan aistia Cio-Cion ylle lankeavan henkisen yksinäisyyden ja täyttymättömien toiveiden hailakan varjon. Tyttö on tunteiden kuohunnassaan hyvin romanttinen ja idealistinen, Pinkerton taasen vaikuttaa huikentelevaiselta ja hetkittäin lähinnä pelurilta. Hän ihastuu Cio-Cion viattomuuteen ja nuoruuteen, kuin harvinaislaatuiseen kauniiseen perhoseen jonka pyydystäminen on kiihdyttävää mutta joka hetken hurmoksen jälkeen saa väistyä tulevien valloitusten tieltä. Kuten Pinkerton Cio-Cion selän takana mainitseekin, hän tahtoisi ns. amerikkalaisen vaimon jonka hän oopperan edetessä Amerikan retkeltään löytääkin. Cio-Cio taasen jää odottamaan rakastettuaan Japaniin.

Cio-Cio San odottaa, ja odottaa. Hänen ehdottomuutensa lähenee kovuutta, hän on uskossaan järkähtämätön menettämättä samalla sydämessään elävänä hengittävää rakkauttaan Pinkertonia kohtaan. Hän on hylännyt perheensä, sukunsa ja uskontonsa ollakseen Pinkertonin kanssa eikä hänellä ole seuranaan kuin pieni poikansa ja palvelijattarensa Suzuki.

Erityismaininnan tahtoisinkin antaa Suzukin esittäjälle Maria Zifchakille joka tekee Cio-Cio Sanin kamppailua ja kärsimystä seuraavana palvelittajarena koskettavan ja kaikessa empaattisessa läsnäolossaan voimallisen ja tärkeän roolin. Hänen kasvoiltaan voi lukea niin paljon, niitäkin tunteita joita Cio-Cio San lähes lapsenomaisessa toiveikkuudessaan tuhoisasti patoaa sisimmässään.

Suzukin ahdinko oopperan loppupuolella on käsinkosketeltavaa, hän tahtoisi suojella Cio-Cion sydäntä murtumasta mutta on voimaton totuuden edessä. Pinkerton vierailee Japanissa uusi vaimonsa seuranaan ja pian totuus valkenee Cio-Cio Sanillekin.

Blind Summit Theathre on valmistanut esityksessä käytettävät nuket, jotka luovat hengen myös Cio-Cio Sanin pienelle pojalle. Nukketeatterin yhdistäminen oopperaan on jotain mitä näkisin mielelläni useamminkin. Nukkeja liikuttelevat mustiin harsomaisiin asuihin pukeutuneet nukketeatterin ammattilaiset, joita japanilaisessa traditionaalisessa teatterissa kutsutaan kurokoiksi. Suomeksi kuroko tarkoittaakin mustaa henkilöä, mustia vaatteita.

Cio-Cio Sanin pojan toteuttaminen täysin nukketeatterin keinoin on rohkea ja onnistunut valinta. Pojan kasvot ovat yhteen ilmeen kivettyneet ja se haastaa katsojan pysähtymään lapsen tunteiden äärelle, etenkin tarinan järkyttävässä loppukohtauksessa. Mitään ei voi lukea lapsen kasvoilta, kaikki tunne on katsojan sisimmän heijastumaa. Tämä syventää kohtauksen intensiteettiä entisestään. Hetki, jona Cio-Cio San peittää nukkelapsensa silmät huivilla saa katsojankin sydämen helähtämään rikki.

Tutustu Finnkinon Event Cineman kevään tarjontaan
The Metropolian Opera : Madama Butterfly
Blind Summit Theatren kotisivut

butterflyi

Giacomo Puccini: Madama Butterfly

Finnkino Live la 2.4. klo 19.55, encore-esitykset ti 5.4. klo 18.00 ja la 9.4. klo 12.00 / The Metropolitan Opera

Kesto n. 3h 48min

Rooleissa Kristine Opolais (Cio-Cio-San), Maria Zifchak (Suzuki), Roberto Alagna (Pinkerton), Dwayne Croft (Sharpless)
Kapellimestari: Karel Mark Chichon
Produktio: Anthony Minghella
Ohjaus ja koreografia: Carolyn Choa
Lavastus: Michael Levine
Puvut: Han Feng, Valot: Peter Mumford
Nuket: Blind Summit Theatre

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s